Tyksin lastenklinikalla 2002–2012 hoidetuilla ALL-potilailla esiintyneet laskimoportin toimintahäiriöt

Lasten akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan liittyvistä pitkäaikaisista suonensisäisistä hoidoista ja seurannan takia otettavista verikokeista johtuen pyritään potilailla helposti saatavaan suoniyhteyteen. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) tämä toteutetaan tunneloidulla keskuslaskimokatetrilla, eli joko laskimoportilla tai Broviackatetrilla. Viime vuosien aikana Tyksin lasten hematologisella osastolla on herännyt epäilys lisääntyneistä laskimoporttihäiriöistä. Tällöin portista ei saada verta, sen kautta ei saada annettua lääkkeitä tai kumpikaan edellä mainituista ei onnistu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko häiriöt lisääntyneet ja löytyykö mahdollisille häiriöille altistavia tekijöitä. Hypoteesina oli, että tukoksia syntyi enemmän uuden kuin vanhan hoitoprotokollan aikana ja että altistavia tekijöitä olivat hoitoihin liittyvä lääkeaine (asparaginaasi), portin koko tai systeemi-infektiot. Tutkimukseen valittiin mukaan Tyksin lasten hematologisen osaston ja poliklinikan potilaista ne, joilla oli todettu akuutti lymfaattinen leukemia ja joille oli asetettu Tyksissä laskimoportti aikavälillä 2002-2010. 64 potilasta valikoitui mukaan tutkimukseen. Potilaiden sairaskertomukset käytiin retrospektiivisesti läpi diagnoosihetkestä taudin tai relapsien lopulliseen remissioon, potilaan exitukseen tai vuoden 2012 loppuun. Sairaskertomukset olivat osittain paperisia ja osittain sähköisiä. Sairaskertomuksista käytiin läpi sekä lääkäreiden että hoitajien merkinnät. Alun perin valituista 64:stä potilaasta 11 potilasta karsiutui pois: yhden potilaan primaaritauti ei ollut tutkimuksen aikaikkunan sisällä ja 10 potilaan portin tietoja ei löytynyt sairaskertomuksesta. Tutkimuksessa ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa uuden ja vanhan hoitoprotokollan aikaisissa tukosesiintyvyyksissä. Tilastollisesti merkitseviä altistavia tekijöitä tukosten syntymiselle ei myöskään löytynyt. Potilasmäärä oli kuitenkin pieni ja sitä pienensi vielä se, että tutkimus tehtiin retrospektiivisesti ja kaikista potilaista ei löydetty tarvittavia tietoja. On mahdollista, että isommalla potilasmäärällä ja prospektiivisellä tutkimusmenetelmällä merkitseviä eroja ja tilastollisesti merkitseviä altistavia tekijöitä löytyisi.Siirretty Doriast

Energiaa ryhmästä – Plusfactor-hyvinvointivalmennus auttoi lisäämään työelämän voimavaroja

Artikkeli kuvaa Plusfactor-hyvinvointivalmennuksen tuloksia ja kokemuksia osallistujien näkökulmasta. Osallistujat ovat asiantuntija- ja yrittäjänaisia ja he ovat osallistuneet prosessiin 7 kuukauden ajan vuonna 2016

Spatiotemporal clustering patterns and sociodemographic determinants of COVID-19 (SARS-CoV-2) infections in Helsinki, Finland,

This study aims to elucidate the variations in spatiotemporal patterns and sociodemographic determinants of SARS-CoV-2 infections in Helsinki, Finland. Global and local spatial autocorrelation were inspected with Moran's I and LISA statistics, and Getis-Ord Gi* statistics was used to identify the hot spot areas. Space-time statistics were used to detect clusters of high relative risk and regression models were implemented to explain sociodemographic determinants for the clusters. The findings revealed the presence of spatial autocorrelation and clustering of COVID-19 cases. High–high clusters and high relative risk areas emerged primarily in Helsinki's eastern neighborhoods, which are socioeconomically vulnerable, with a few exceptions revealing local outbreaks in other areas. The variation in COVID-19 rates was largely explained by median income and the number of foreign citizens in the population. Furthermore, the use of multiple spatiotemporal analysis methods are recommended to gain deeper insights into the complex spatiotemporal clustering patterns and sociodemographic determinants of the COVID-19 cases.Peer reviewe

Development of Microbial Analysis – Faster Detection and Business Opportunities

FMA Fast Microbial Analysis project was funded by TEKES, decision numbers 40173/13, 40174/13 and 40175/13Foodborne diseases represent a serious public health issue. For example in the USA it is estimated that the total economic impact is $50 to$80 billion annually in health care costs, lost productivity, and diminished quality of life (Byrd-Bredbenner et al. 2013). For this reason, food safety authorities around the world have realized the need for a strict regulatory framework, including an exhaustive food testing regime. In the European Union (EU) the Comission regulation (EC) No 2073/2005 on microbiological criteria for foodstuffs has been established for food pathogens including Listeria monocytogenes. According to the regulation the manufactures and other food business operators are responsible for the production and delivery of safe food. The follow up will be carried out by self-monitoring methods. Conventional methods are often sensitive, but extremely time-consuming. Depending on the target microorganism, it may take from several days to over two weeks to obtain a fully confirmed positive test result (Velusamy et al. 2010). In present food business this timescale is too long. Because of that Fast Microbe Analysis (FMA) solution was developed in this project. The target of microbiological part of the study was to shorten the lag phase time in L. monocytogenes enrichment procedure and determine the selectivity of growth media combined with IMS. It was clearly seen that it is really difficult to make remarkable improvements in shortening the lag phase time. The selectivity of growth media combined with immunomagnetic separation concluded that, the developed method is applicable in Listeria spp. detection, but not specific for L. monocytogenes detection. By combining surface enhanced Raman spectroscopic (SERS) detection with the sample concentration the detection limit of 104 CFU/ml was obtained. SERS was based on the hybrid nanoparticle and corrugated substrate configuration, while immunomagnetic bead separation and hydrophobic surfaces were utilized to concentrate samples. Business research in FMA project included indetification of market opportunities for developed FMA solution, identification of the food safety business ecosystem and the related possible ecosystem business model for the developed solution. Business opportunities for FMA solution in other industries were also analyzed.201

Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä

Päijänne on tärkeä vesistö asumisen, virkistyskäytön, raakaveden oton, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan sekä tutkimuksenkin näkökulmasta. Päijänteen seutua halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti turvaten samalla alueen luonto- ja kulttuuriperintöarvot sekä veden laatu. YK:n Unescon MAB-ohjelmaan perustuva biosfäärialue eli kestävän kehityksen mallialue on nähty toimintamalliksi, joka voisi tarkoituksenmukaisella tavalla yhdistää Päijänteen seudun toimijoita ja edistää alueen kestävää kehitystä. Biosfäärialue on myös valmis kansainvälinen tuotemerkki. Unescon alaiseen biosfäärialueverkostoon sisältyy maailmanlaajuisesti yli 500 aluetta yli sadassa maassa. Keski-Suomen ja Hämeen ympäristökeskukset selvittivät yhteisesti Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksiä Päijänne – kansainvälinen luonto- ja kulttuurimatkailukohde -kehittämishankkeessa 1.2.2007 – 28.2.2008. Hankkeen aikana järjestettiin kuusikymmentä tilaisuutta ja neuvottelua kymmenien keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa. Hankkeen ohjausryhmä ja kolme asiantuntijaryhmää pohtivat omia teemojaan kokouksissaan. Selvityksessä on pohdittu sitä, soveltuisiko biosfäärialueen eli kestävän kehityksen mallialueen perustaminen Päijänteen seudulle ja millainen biosfäärialuetoiminta parhaimmalla mahdollisella tavalla tukisi Päijänteen ympäristön taloudellisesti ja ekologisesti kestävää elinkeino- ja muuta ihmistoimintaa, luontoja kulttuuriperinnön vaalimista, tutkimusta sekä ympäristökasvatusta. Selvitys toimii pohjana Päijänteen biosfäärialueen tarpeellisuudesta ja mahdollisesta perustamisesta käytävälle keskustelulle. Selvityksessä esitellään biosfäärialuetoiminnan tavoitteita ja puitteita Päijänteen seudulla sekä malleja ja konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista biosfäärialuetoimintaa Päijänteen alueella voisi olla. Selvityksessä ehdotetaan kahta eri rajausvaihtoehtoa biosfäärialueelle: Päijänteen lähivaluma-aluerajausta ja Päijänteen ympäryskuntien ulkorajojen mukaista rajausta

Towards recycling of challenging waste fractions: Identifying flame retardants in plastics with optical spectroscopic techniques

The use of plastics is rapidly rising around the world causing a major challenge for recycling. Lately, a lot of emphasis has been put on recycling of packaging plastics, but, in addition, there are high volume domains with low recycling rate such as automotive, building and construction, and electric and electronic equipment. Waste plastics from these domains often contain additives that restrict their recycling due to the hazardousness and challenges they bring to chemical and mechanical recycling. As such, the first step for enabling the reuse of these fractions is the identification of these additives in the waste plastics. This study compares the ability of different optical spectroscopy technologies to detect two different plastic additives, fire retardants ammonium polyphosphate and aluminium trihydrate, inside polypropylene plastic matrix. The detection techniques near-infrared (NIR), Fourier-transform infrared (FTIR) and Raman spectroscopy as well as hyperspectral imaging (HSI) in the short-wavelength infrared (SWIR) and mid-wavelength infrared (MWIR) range were evaluated. The results indicate that Raman, NIR and SWIR HSI have the potential to detect these additives inside the plastic matrix even at relatively low concentrations. As such, utilising these methods has the possibility to facilitate sorting and recycling of as of yet unused plastic waste streams, although more research is needed in applying them in actual waste sorting facilities

Mediakasvatus median ja kasvatuksen alueena : deskriptiivisen mediakasvatuksen ja didaktiikan näkökulmia

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Evaluation of MEMS NIR Spectrometers for On-Farm Analysis of Raw Milk Composition

Today, measurement of raw milk quality and composition relies on Fourier transform infrared spectroscopy to monitor and improve dairy production and cow health. However, these laboratory analyzers are bulky, expensive and can only be used by experts. Moreover, the sample logistics and data transfer delay the information on product quality, and the measures taken to optimize the care and feeding of the cattle render them less suitable for real-time monitoring. An on-farm spectrometer with compact size and affordable cost could bring a solution for this discrepancy. This paper evaluates the performance of microelectromechanical system (MEMS)-based near-infrared (NIR) spectrometers as on-farm milk analyzers. These spectrometers use Fabry–Pérot interferometers for wavelength tuning, giving them the advantage of very compact size and affordable price. This study discusses the ability of MEMS spectrometers to reach the accuracy limits set by the International Committee for Animal Recording (ICAR) for at-line analyzers of the milk content regarding fat, protein and lactose. According to the achieved results, the transmission measurements with the NIRONE 2.5 spectrometer perform best, with an acceptable root mean squared error of prediction (RMSEP = 0.21% w/w) for the measurement of milk fat and excellent performance (RMSEP ≤ 0.11% w/w) for protein and lactose. In addition, the transmission measurements using the NIRONE 2.0 module give similar results for fat and lactose (RMSEP of 0.21 and 0.10% w/w respectively), while the prediction of protein is slightly deteriorated (RMSEP = 0.15% w/w). These results show that the MEMS spectrometers can reach sufficient prediction accuracy compared to ICAR standard values for at-line and in-line fat, protein and lactose prediction.202

Diazotrophic cyanobacteria in planktonic food webs

Blooms of cyanobacteria are recurrent phenomena in coastal estuaries. Their maximum abundance coincides with the productive period of zooplankton and pelagic fish. Experimental studies indicate that diazotrophic, i.e. dinitrogen (N2)-fixing cyanobacterial (taxonomic order Nostocales) blooms affect zooplankton, as well as other phytoplankton. We used multidecadal monitoring data from one archipelago station (1992–2013) and ten open sea stations (1979–2013) in the Baltic Sea to explore the potential bottom-up connections between diazotrophic and non-diazotrophic cyanobacteria and phyto- and zooplankton in natural plankton communities. Random forest regression, combined with linear regression analysis showed that the biomass of cyanobacteria (both diazotrophic and non-diazotrophic) was barely connected to any of the phytoplankton and zooplankton variables examined. Instead, physico-chemical variables (salinity, temperature, total phosphorus), as well as spatial and temporal variability seemed to have more significant connections to both phytoplankton and zooplankton variables. Zooplankton variables were also connected to the biomass of phytoplankton groups other than cyanobacteria (such as chrysophytes, cryptophytes and prymnesiophytes), and phytoplankton variables had connections with the biomass of different zooplankton groups, especially copepods. Overall, negative relationships between cyanobacteria and other plankton taxa were scarcer than expected based on previous experimental studies.​​​​​​​</ul

Diazotrophic cyanobacteria in planktonic food webs

Blooms of cyanobacteria are recurrent phenomena in coastal estuaries. Their maximum abundance coincides with the productive period of zooplankton and pelagic fish. Experimental studies indicate that diazotrophic, i.e. dinitrogen (N2)-fixing cyanobacterial (taxonomic order Nostocales) blooms affect zooplankton, as well as other phytoplankton. We used multidecadal monitoring data from one archipelago station (1992–2013) and ten open sea stations (1979–2013) in the Baltic Sea to explore the potential bottom-up connections between diazotrophic and non-diazotrophic cyanobacteria and phyto- and zooplankton in natural plankton communities. Random forest regression, combined with linear regression analysis showed that the biomass of cyanobacteria (both diazotrophic and non-diazotrophic) was barely connected to any of the phytoplankton and zooplankton variables examined. Instead, physico-chemical variables (salinity, temperature, total phosphorus), as well as spatial and temporal variability seemed to have more significant connections to both phytoplankton and zooplankton variables. Zooplankton variables were also connected to the biomass of phytoplankton groups other than cyanobacteria (such as chrysophytes, cryptophytes and prymnesiophytes), and phytoplankton variables had connections with the biomass of different zooplankton groups, especially copepods. Overall, negative relationships between cyanobacteria and other plankton taxa were scarcer than expected based on previous experimental studies